Suomen vienti

Tekstiilin ja elektroniikan yhdistymisen sekä terveysteknologian uskotaan olevan Suomen uusia vientivetureita, sillä esimerkiksi älyvaatemarkkinat houkuttelevat ostajia kaikkialla maailmassa. Älyvaatteita on kehitelty ja tuotettu muun muassa Kankaanpäässä, ja samoin suomalainen Reima Oy valmistaa älyvaatteita lapsille tuottaen niitä jatkuvasti kasvaville kansainvälisille markkinoille. VTT:n meneillään oleva Smart Clothing 2.0 -hanke kehittää myös uusia älyvaatteita kansainvälisille markkinoille, jossa loppukäyttäjien tarpeet on otettu erittäin tarkkaan huomioon. Suomen vienti on jatkanut kasvamistaan viime vuosina. Huomattavimpia vientituotteita ovat mm. lähes kaikki kemianteollisuuden tuotteet, monet metsäteollisuuden tuotteet sekä metallit ja metallituotteet. Dieselpolttoaineet ovat kovassa nousussa, ja ne kohosivatkin äskettäin Suomen suurimmaksi vientituotteeksi. Viennin kärjessä ovat tavallisesti olleet päällystetty paperi ja sellu. Viennin vetäminen on Suomen kaltaiselle pienelle ja avoimelle markkinataloudelle todella tärkeää. Viennin kasvun uskotaan onneksemme entisestään kiihtyvän.

Henkilöautoja vientiin

Henkilöautoja vientiinKolmanneksi suurin vientituote on pitkään ollut henkilöautot. Henkilöautojen myynti kasvoi vuonna 2017 yli 100 %, tarkemmin sanoen 114,5 %, eli kohoten aina 2,4 miljardiin euroon. Edellisvuonna henkilöautot olivat vasta kahdeksanneksi suurin vientituote. Autoviennin nousun ennustetaan edelleen jatkuvan, kuten myös neljänneksi merkittävimmän vientituotteen, eli ruostumattomien teräslevyjen, vienti liikkuu yli 2 miljardissa eurossa. Perinteiset Suomen vientituotteet, kuten sahatavara, on viime vuosina ollut Suomen viidenneksi suurin vientituote ja kuudentena tulee nostalginen sellu. Sahatavaran sekä sellun viennin arvo oli viimeksi noin 11 %:n kasvussa. Metsä Fibren Äänekosken jättitehdas on saanut tuotannon kovaan vauhtiin, ja sellun vienti on ohittamassa sahatavaran viennin, jonka uskotaan jatkuvan yhä. Kymmenen suurimman vientituotteen joukkoon nousivat päällystämätön paperi, sähkömuuntajat, risteilyalukset ja lääketieteen kojeet.

Elokuun 2018 vientikatsastuksen mukaan paperimassan, raudan, teräksen, nikkelin, kojeiden ja mittareiden vienti kasvoi voimakkaasti. Kemianteollisuus ja öljyjalosteet ovat kovassa kasvussa, ja paperimassan vienti on merkittävämpää kuin koskaan. Paperimassa ja sellu kruunasivat upeasti viennin lukemia jo kesäkuussa 2018, sillä paperimassan vienti lisääntyi 38 % edelliseen vuoteen verrattuna, ja sellusta tuli rahaa Suomeen kesäkuussa 2018 hulppeat 220 miljoonaa euroa. Teollisuus on saanut tuotantonsa jatkuvaan nousuun, ja syksystä 2017 asti Metsä Groupin Äänekosken sellutehdas on puskenut sellua ulos kiihtyvään tahtiin ja täydellä teholla. Laiva- ja purjevenetoimitukset ovat nousseet arvoon arvaamattomaan, sillä tuotteita on myyty suunnilleen 90 miljoonan euron arvosta. Nousussa olleiden henkilöautojen vienti kääntyi elokuussa 2018 jyrkästi laskuun, kuten myös sinkin sekä kuparin vientiin tilastoitiin selkeää laskua.

Viennin elpyminen kääntää talouden kasvuun

Viennin elpyminen kääntää talouden kasvuunsuomen tärkeimmät vientimaat tällä hetkellä ovat Saksa ja Ruotsi, ja molemmat maat ovat olleet Suomen kauppakumppaneita jo erittäin pitkään. EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä on noin 60 % ja euroalueen osuus vajaa 40 %. Erityisen iloisia Suomessa ollaan Venäjän viennin lisääntymisestä, joka on kahden viime vuoden aikana lisääntynyt 15 %. Suomen merkittävimpiä kauppakumppaneita viennin saralla ovat myös Alankomaat ja Yhdysvallat. Suomen BKT eli bruttokansantuote on nykyään yli 200 miljardia euroa. Venäjä on aina ollut Suomen tärkeä vientimaa, mutta viime vuosien Venäjä-sanktiot ovat pienentäneet useimpien maiden vientiä Venäjälle. Suomen kokonaisvienti on nelinkertaistunut 1960-luvulta vuoteen 2008 mennessä. Tavaravienti on ollut vuosia selkeässä kasvussa, samoin huipulla jo vuosia ollut peliala ja uusimpina älyvaateteollisuus sekä terveysteknologia. Vuonna 2017 tavaraviennin arvo oli noin 59,6 miljardia euroa.

Suomen viennin rakenne on vuosien mittaan muuttunut paljon, eli 1960-luvulla suurin osa viennistä oli metsäteollisuuden tuotteita ja metsäteollisuuden tuotteet muodostavat edelleen merkittävän osan Suomen viennistä. Suomen vientiteollisuus on ollut siis pitkään varsin yksipuolinen. Viime vuosina jotkin huomattavat teollisuudenalat ovat ajautuneet vaikeuksiin. Elektroniikkateollisuus on romahtanut ja metsäteollisuudella on ollut toisinaan ongelmia. Metallien jalostus ei vedä metallien matalan maailmanmarkkinahinnan vuoksi, ja suomalainen terästeollisuus on jatkuvasti menettänyt osuuksiaan kansainvälisessä maailmankaupassa. Kemianteollisuuden vienti näyttää plussaa, kuten myös erilaiset liike-elämän palvelut. Liike-elämän palvelut tarkoittavat muun muassa laki-, hallinto- ja tilinpitopalveluita, tutkimustyötä, mainontaa, markkinointitutkimuksia, t&k-palveluita sekä korkealuokkaisia insinööri- ja arkkitehtipalveluita. Kaikki tunnettujen konsernien sisäiset palvelut sekä niihin liittyvät rojaltit ja lisenssimaksut kuuluvat myös kyseiseen ryhmään. Suomalaisten palveluiden viennille tyypillistä on todella huomattava teknologinen osaaminen ja huomattavaa korkealuokkaista insinööritaitoa vaativat palvelut.